Biopolttoaineen tulevaisuus

Kirjoitettuani hakukoneeseen sanan “biopolttoaine”, ensimmäiselle sivulle avautuu lukuisia artikkeleita, uutisia ja kannanottoja, jotka selvästi kertovat, että kyseessä ei suinkaan ole ekologinen uusi maapallon pelastaja, vaan pikemminkin ilmastoa entisestään myrkyttävä tiikerintappaja. Mitä ihmettä?

Biopolttoaineet valmistetaan eloperäisistä aineksista, kuten puusta, eläinten lannasta, turpeesta, jätteistä sekä tärkkelystä sisältävistä kasveista. Raaka-ainetta voidaan käyttää joko suoraan polttamalla tai sitten sitä käsitellään joko biokemiallisesti tai termisesti. Biopolttoaineet ovat tällä hetkellä lähinnä lämmitys- ja liikennekäytössä. Autojen käyttöön jalostetun bioetanolin suurimmat tuottajamaat ovat Yhdysvallat ja Brasilia. Kaikki EU:n jäsenmaat on velvoitettu nostamaan biopolttoaineiden osuutta liikenteessä vähintään kymmeneen prosenttiin. Muutos on tapahduttava vuoteen 2020 mennessä.

Biopolttoaineista on noussut viime vuosina valtava kohu ja argumentteja löytyy joka lähtöön, puolesta ja vastaan. Vain hetki sitten biopolttoaineista povattiin erinomaista ratkaisua ilmastonmuutokseen. Kyseessä on uusiutuva energianlähde, joka kasvukautenaan sitoo hiilidioksidia ilmakehästä, eivätkä biopolttoaineet näin ollen lisää hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää. Kuulostaa hyvältä. Mutta asia ei ilmeisesti olekaan ihan näin yksinkertainen. Hyvien ominaisuuksiensa kääntöpuolella, on iso lista haittoja, joita biopolttoaineiden tuotanto tuo tullessaan.

Eettisesti kestämätön bisnes?

Onko biopolttoaineiden valmistus sittenkin pahempaa riistoa ja saastuttamista, kuin mitä ensin osattiin aavistaakaan? Useat tahot ovat tiukasti sitä mieltä, että tässä laitetaan kovalla kädellä sademetsiä matalaksi, hävittäen luonnon monimuotoisuutta ja loukaten alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia. Myös ilmastopäästöjen lukemat ovat liian suuret, jotta biopolttoaineita voitaisiin pitää ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, pysäyttämisestä puhumattakaan.

Suurena ongelmana esiintyy ruuan viljelykseen käytetyn maan siirtäminen biopolttoaineiden valmistukseen, sillä esimerkiksi palmuöljyn tuotanto vaatii runsaasti viljelyalaa. Tuotanto itsessään syö runsaasti energiaa ja tehoviljely vaatii sademetsien liiallista hakkuuta johtaen varsinaiseen metsäkatoon. Myös ruuan hinta on vaarassa nousta biopolttoaineiden rajun tuotannon myötä.

On myös tutkimuksia, jotka osoittavat palmuöljystä valmistetun polttoaineen kasvihuonepäästöjen olevan jopa suuremmat kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Mikä onkaan biopolttoaineiden tulevaisuuden suunta, jotta ei mentäisi täysin ojasta allikkoon? Onko taustalla korjattavissa oleva arviointivirhe vai tarkoituksenmukaista julmaa bisnestä? 

Biopolttoaineille halutaan selvästi vielä antaa mahdollisuus, ja niiden uskotaan olevan ratkaisu ilmastokysymyksiin, kunhan tuotanto saadaan tasapainoon. Muutoksen perustana on erottaa hyvät polttoaineet huonoista. On löydettävä aidosti kestävä tuotantotapa, jotta haluttuihin tuloksiin ilmaston laadun parantamiseksi päästään ilman liian suuria kompromisseja ja uusia ongelmia ympäristölle aiheuttaen.

Suomalainen Neste Oil, on suurimpia palmuöljyn käyttäjiä maailmassa. Muutamia vuosia sitten yhtiö mainosti ylpeänä uutta, “vihreää dieseliä”, mutta joutuikin sittemmin ympäristöjärjestö Greenpeacen hampaisiin. Järjestö kampanjoi kovalla kädellä biopolttoaineita vastaan, järjestäen mm. mielenosoituksia ja tuoden jatkuvasti esiin erinäisiä ongelmakohtia liittyen sen tuotantoon. Greenpeace toimii edelleen aktiivisesti levittäen tietoisuutta aiheesta ja pitäytyen herkeämättä selvillä uusista käänteistä.

Tavallisen kansalaisen on näinä aikoina hyvin vaikea pysyä kärryillä, mikä on kestävin, eettisin ja vähiten haittaa tuottava vaihtoehto jokapäiväiseen kuluttamiseen. Uutisten ja tutkimusten kahlaaminen harvoin selventää tilannetta, vaan päinvastoin, hankaloittaa entisestään oman mielipiteen ja linjan muodostamista. On varsin epämiellyttävää saada selville, että omat vihreät valinnat ovatkin ehkä olleet tukemassa sitä kaikkein kammottavinta riistoa ja taas on laitettava maailmankuva uuteen uskoon. Mikä avuksi? Mistä saisi varmaa tietoa? Mihin voi luottaa ja kuka toimii milläkin motiiveilla?

Vastaus taitaa ikävä kyllä olla, että ei mistään. On vain kärsivällisesti odotettava seuraavaa tutkimustulosta ja siihen asti yritettävä tehdä parhaansa, antaen sen panoksen, mihin katsoo pystyvänsä. Kaikkiin valintoihin emme itse edes pysty vaikuttamaan, vaan otettava on sitä, mitä markkinoilla on tarjolla. Elämä on sillä tavalla aika epäreilua.