Teknologia

Kestävä kehitys tulevaisuuden teknologia

Digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat kaksi kaikkein voimakkainta markkinoiden vaikuttajaa tämän päivän yritysmaailmassa. Molemmat ovat nostaneet esiin valtavan määrän tutkimustyötä aiheesta, kuinka ne tulevat muuttamaan yritysten johtamiskäytäntöjä ja laajemmin katsottuna liiketoimintaa ja yhteiskuntaa ylipäätään. Näiden trendien risteysalue on kuitenkin jäänyt toistaiseksi melko tutkimattomaksi alueeksi.

Esimerkkejä näistä kahdesta trendistä ja organisaatioihin yhdistymisestä löytyy runsaasti, kuten esimerkiksi puhtaammat teknologiat, vihreämmät tuotantoprosessit ja yritysten brändikuvan muuttaminen kohti kestävän kehityksen yrityskuvaa. Vaikkakin näihin muutoksiin kiinnitetään huomiota yksittäin, sen ymmärtämiseksi on suunnattu vähemmän huomiota, kuinka nämä trendit yhdistyvät ja muokkaavat markkinaolosuhteita, joilla organisaatiota toimivat.

Digitalisaation ja kestävyyden yhdentyminen

Digitalisaation lupauksia – massadataa, tekoälyä, esineiden internetiä, kyberturvallisuutta ja muita aiheita – kuvataan usein liioitellen. Asiantuntijat ja akateemikot ovat yhdessä suin kuvanneet ”massadataa” uudeksi öljyksi, uudeksi maaperäksi ja johdon vallankumouksen primusmoottoriksi sekä neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi ja myös toiseksi koneajaksi.

On helppo olla yhtä mieltä siitä, että toimintamme on siirtynyt digitalisaation kautta älylaitteisiin ja nettiin. Vielä 2000-luvun alussa olisi kuulostanut uskomattomalta, jos joku olisi väittänyt, että hän voi istua sohvalle, lukea kännykällä ensin työsähköpostit, tilata sen jälkeen ruokaa lähiravintolasta pizza-onlinen kautta, pelata odotellessa muutaman kierroksen PokerStarsilla, tarkastaa vielä tuoreimmat uutiset Ampparit.comista ja katsella syödessään YouTube-videoita.

Myös tekoäly on aiheuttanut vastaavanlaista suitsutusta, kun tekoälyä on verrattu sähköistämiseen teollisen vallankumouksen aikana. Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut, että tekoälyä kontrolloivasta maasta tulee maailman hallitsija. Myös maineikas tiedemies Stephen Hawking varoitti, että tekoälyn kehittäminen voisi johtaa ihmiskunnan tuhoon.

Vastaavanlaista nostetta on myös kestävän kehityksen ympärillä, vaikkakin hieman eri sävyisenä. Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja Mervyn King sanoi, että kestävyys on 2000-luvun tärkein moraalinen ja taloudellinen ohjenuora. Hänen mukaansa se on yksi tärkeimmistä lähteistä sekä mahdollisuuksille että myös riskeille yritysmaailmassa.

Luonto, yhteiskunta ja yritykset ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla tavoilla, jotka päätöstentekijöiden tulisi ymmärtää. Monet maailman kaikkein vaikutusvaltaisimmista instituutioista, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto, Yhdistyneet kansakunnat, G20 ja katolinen kirkko tukevat aktiivisesti kestävää kehitystä, ja monet näistä organisaatioista keskittävät tukensa kohti pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Digitalisaation ja kestävyyden yhdentyminen yrityksissä ja yhteisöissä tarjoaa johtajille sekä mahdollisuuksia että haasteita, niin organisaatioiden sisällä kuin organisatoristen rajojen ulkopuolellakin. Yritykset käyttävät sisäisesti digitaalisia työkaluja ympäristöjalanjäljen kartoittamiseksi ja ympäristön muutosten aiheuttamien yritykseen kohdistuvien muutosten arvioimiseksi.

Uudet digitaaliset teknologiat kehittävät kestäviä innovaatioita, vaikka ne luovatkin myös uusia haavoittuvuuksia esimerkiksi kyberrikollisuuden ja yksityisyyden menettämisen saralla. Organisaatioiden ulkopuolella digitalisaation ja kestävyyden yhdentyminen luo digitaalista muutosta kolmella alueella, jotka vaikuttavat markkinoiden olosuhteisiin: sijoittajien käytökseen, kaupungistumiseen ja taloudelliseen kysyntään.

Investoinnit kestävään tulevaisuuteen

Monet johtajat luottavat perinteiseen viisauteen, jonka mukaan valtavirran sijoittajat eivät juuri piittaa organisaation ympäristöllisestä, sosiaalisesta ja hallinnollisesta toiminnasta (ESG-suorituskyky). Vastaavasti vain harvat yritykset ottavat pääasiakseen viestittää kestävästä toiminnasta sijoittajille. Vielä harvemmat kehittävät lujan tarinan siitä, kuinka heidän kestävällä toiminnallaan on väliä. Jos osakkeenomistajien salkkujen jakautuminen ei perustu ESG-suorituskykyyn, ajattelumallin mukaan on syytä kysyä, miksi johtajien tulisi ylipäätään käyttää aikaa ESG-suorituskyvyn hallinnointiin?

Perinteinen viisaus ESG-suorituskyvyn suhteen on kuitenkin yhä useammin askeleen jäljessä aikakauttaan. Yhä suurempi määrä sijoittajia ei pelkästään kiinnitä huomiota ESG-suorituskykyyn, vaan he tekevät sillä tulosta. Kun todisteiden määrä kasvaa, että kestävyyteen liittyvät toiminnat ovat erittäin tärkeitä yrityksen taloudellisen menestyksen kannalta, sijoittajat kiinnittävät enemmän huomiota ESG-suorituskykyyn kuin monet johtajat uskovatkaan.

Tästä muodostuu koko ajan tärkeämpi asia yritysjohtajille, sillä yhä useammat sijoitusorganisaatiot – aina piensijoittajista suuriin sijoitusyhtiöihin – tekevät investointipäätöksiä käyttämällä digitaalisia arviointityökaluja, jotka linkittävät ESG-suorituskyvyn liikejohdon suorituskykyyn. Sijoittajat itse digitalisoivat kestävyyden portfoliojohtamista, mihin yhdistyy monimuotoinen yhteisö työkalujen kehittäjistä, konsultointiryhmistä ja monikansallisista organisaatioista. Kestävyyteen tähtäävät investointivarat ovat räjähtäneet tuhansiin miljardeihin dollareihin.

Riskit digitaalisen kestävyyden investoinneissa yrityksille ovat aitoja. Kun johtajat luopuvat vastuustaan ymmärtää ESG-suorituskykyä ja laatia uskottavaa rahoituspuhetta ESG-suorituskyvyn tärkeydestä, he jättävät markkinoille informaatiotyhjiön. Sijoittajat astuvat itse tuohon tyhjiöön ja luovat omat tarinansa yritysten ESG-suorituskyvystä, mihin johtajilla on hyvin vähän vaikutusvaltaa.

Tämä ei ole pelkästään johtotason ongelma, vaan se vaikuttaa myös yritysten hallituksiin. Kuinka hallitusten tulisi ohjata yrityksiään pitkässä juoksussa, kun suurilla osakkeenomistajilla on erilaiset aikahorisontit ja he käyttävät erilaisia kestävyysmittareita taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen? Kun sijoittajien kiinnostus liikejohdon ESG-suorituskyvyn laadullistamiseen kasvaa, mikä yritysjohtajien vastaus tulee olemaan? Kehittävätkö yritykset oman kestävyyden ESG-tarinansa – kenties käyttämällä dataa uudella tavalla – vai antavatko he talousanalyytikoiden kertoa tarinan heidän puolestaan, luottaen ESG-suorituskyvyn kohtalonsa toisten käsiin?

Kysynnän tulevaisuus

Yhdysvalloissa ja muissa maissa yhdentyvät megatrendit luovat selkeitä ja lähitulevaisuuden uhkia kuluttajien kysynnän tulevaisuudelle. Muuttuva ilmasto moninkertaistaa luonnonkatastrofien määrän, kuten pyörremyrskyjä, kuivuutta ja tulvia. Vakuuttamattomat menetykset tällaisista tapahtumista antavat painetta kotitalouksien varakkuudelle, mikä joissain tapauksissa riittää räjäyttämään kotitalouden velkaisuuden kattoon.

Lisäksi yritysten automatisaatio ja teknologiavetoinen tehokkuuden kasvu sallivat yritysten tuottaa enemmän vähemmillä työntekijöillä, mikä ajaa ajas palkkoja, rajoittaa kotitalouksien tulojen kasvua ja laventaa jo ennestään hälyttäviä tuloeroja. Luotot ja muut velkamuodot ovat kyseenalaisia talouden työkaluja kuluttajien kysynnän ylläpitämiseksi, kun kotitaloudet pinnistelevät pitääkseen yllä elintasonsa yhä yleisempien luonnonmullistusten edessä.

Kun luonnollinen ympäristö luo suurempia taloudellisia haittoja kotitalouksille, yrityksiä finanssisektoria lukuun ottamatta vaaditaan toimimaan progressiivisemmassa roolissa auttaakseen luomaan joustavampia yhteisöjä, kuten muuttamaan tapaa, jolla se toimii yhdessä ja tukee hallintoa. Kuinka yritysjohtajat pääsevät yli aiemmista ristiriitaisista suhteistaan hallinnon kanssa (hankalana sääntelijänä), että he voivat kehittää enemmän yhteistyöhön perustuvan suhteen hallinnon kanssa (markkinoiden mahdollistajana)?